Maallikoiden ja noviisimunkkien säännöt

Buddhalaisuudessa pään ajo on osa kodista kodittomuuteen lähtemisen seremoniaa (出家). Seremonia tarkoittaa sitä, kun henkilö jättää kotinsa ja lähtee elämään buddhalaisen luopuneen elämää vihittyjen munkkien parissa. Se on tärkeä askel henkilön henkisellä polulla, jolloin hänet nimitetään maallikosta monastikoksi. Noviisimunkiksi tuleminen vie yleensä alle kolme vuotta. Täyden munkkivihkimyksen toteutuminen on kolmesta viiteen vuoteen noviisimunkiksi nimittämisen jälkeen.

Yhdyskunnan jäsenillä (maalikoilla) on viisi sääntöä: Ei ottaa yhdenkään elävän olennon henkeä. Ei oteta sitä, mitä ei anneta. Pidättäytyminen seksuaalisesta väärinkäytöksestä. Väärästä puheesta pidättäytyminen. Päihteistä pidättäytyminen.

Noviisimunkeilla on kymmenen sääntöä, jotka ovat: olla tuhoamatta eläviä olentoja,  olla ottamatta sitä, mitä ei anneta, sitoutua pidättäytymään seksuaalisesta toiminnasta, pidättäytyä väärästä puheesta, pidättäytyä päihdyttävistä juomista ja huumeista, olla syömättä puolenpäivän jälkeen, pidättäytyä tanssimasta, laulamasta, musiikista ja katsomasta viihdettä,  olla käyttämättä seppeleitä, käyttämästä hajuvesiä ja kaunistamasta vartaloa kosmeettisilla aineilla, olla makaamatta korkealla tai ylellisellä makuupaikalla, olla ottamatta vastaan ​​kultaa ja hopeaa (rahaa). Munkkivihkimyksen saaneilla sääntöjä on noin. 250.

Näiden sääntöjen lisäksi elämä omistetaan valaistumiselle ja elämän ymmärtämiselle.  Luostareissa meditoidaan ja harjoitetaan seremonioita, joissa lausutaan sutria. Luostarissa syödään kasvispainotteista ruokaa, johon kuuluu riisiä, maustettuja kasviksia, vihanneksia, sekä tofua ja soijaa. Seremonioita ovat aamulla klo 4.45, klo 12.00 ruokauhriseremonia, puhtaan maan seremonia klo 16.00 ja myötätunnon seremonia noin klo 18.00. Muina aikoina meditoidaan, hoidetaan pihaa ja viherhuoneita sekä kunnostetaan luostaria. Luostarissa munkit ja noviisimunkit noudattavat vietnamilaisessa perinteessä satoja käytös- ja kohteliaisuustapoja. Näitä ovat esim. alttarihuoneen läpi ei kuljeta turhaan, temppelialueelle tullaan sivuportista, turhaa puhumista vältellään, opettajalta kysytään lupa useimpien arjesta poikkeavien asioiden tekemiselle ja ylempiarvoisten munkkien astuessa tilaan noustaan seisomaan ja tervehditään heitä liittämällä kädet yhteen.