Myötätunnon, kärsivällisyyden ja hiljaisen pohdinnan paikka

Yksi Liên Tâm -buddhalaisluostarin rauhallisimmista paikoista on Quan Âm Các — Quan Âm Bodhisattvan paviljonki — sekä sen vieressä sijaitseva koi-lampi ja puutarha.

Alueen keskellä seisoo noin neljä metriä korkea marmorinen Avalokiteśvaran, vietnamiksi Quan Thế Âm Bodhisattvan, patsas.

Ensi silmäyksellä paikka saattaa näyttää yksinkertaisesti kauniilta ympäristöltä, jossa voi kävellä, istua, ottaa valokuvia tai katsella kaloja.

Jokainen tämän paikan osa voi kuitenkin kutsua myös syvempään pohdintaan.

Avalokiteśvaran kuva kertoo myötätunnosta.

Bodhisattvan polku kertoo elämisestä muiden hyväksi.

Koi-kalat muistuttavat meitä kärsivällisyydestä ja sinnikkyydestä.

Ja vesi voi muistuttaa meitä oman mielemme luonteesta.

Kuka on Quan Thế Âm Bodhisattva?

Quan Thế Âm Bồ Tát on vietnaminkielinen nimi Avalokiteśvaralle, yhdelle mahāyāna-buddhalaisuuden tärkeimmistä bodhisattvoista.

Avalokiteśvara yhdistetään erityisesti suureen myötätuntoon — kykyyn tunnistaa elävien olentojen kärsimys ja vastata siihen myötätunnolla.

Buddhalaisessa taiteessa Avalokiteśvara on saanut eri puolilla Aasiaa monia erilaisia muotoja. Vietnamissa ja suuressa osassa Itä-Aasiaa Quan Thế Âm kuvataan usein lempeässä naisellisessa muodossa. Hänet yhdistetään läheisesti myös lootukseen.

Vietnaminkielinen nimi Quan Thế Âm ymmärretään perinteisesti merkityksessä:

”Hän, joka kuulee maailman äänet.”

Ajatus liittyy syvästi myötätuntoon.

Maailman kuuleminen tarkoittaa enemmän kuin pelkkien äänien kuulemista korvillamme.

Se tarkoittaa kykyä tunnistaa kärsimys.

Itkevä lapsi.

Yksinäinen ihminen.

Joku, joka pelkää.

Hädässä oleva eläin.

Vaikeuksia kokeva perhe.

Tai jopa kärsimys, joka kätkeytyy toisen ihmisen vihan taakse.

Quan Thế Âm edustaa kykyä ymmärtää tuntevien olentojen kärsimystä ja vastata siihen myötätunnolla.

Myötätunto on enemmän kuin sääliä

Buddhalaisuudessa myötätunto ei tarkoita pelkästään sääliä.

Myötätunto tarkoittaa kärsimyksen tunnistamista ja vilpitöntä halua auttaa lievittämään sitä.

Joskus myötätunto tarkoittaa ruoan antamista toiselle.

Joskus se tarkoittaa sairaan ihmisen auttamista.

Joskus anteeksi antamista.

Joskus puhumista.

Joskus hiljaa olemista ja kuuntelemista.

Joskus myötätuntoisin teko on yksinkertaisesti olla täysin läsnä toisen ihmisen rinnalla.

Quan Âmin hengen harjoittaminen tarkoittaa siis kyvyn kehittämistä kuunnella ilman, että tuomitsemme heti.

Kun joku puhuu, pystymmekö kuuntelemaan ennen kuin alamme miettiä omaa vastaustamme?

Kun joku käyttäytyy huonosti, pystymmekö pohtimaan, millaista kärsimystä hänen käytöksensä taustalla saattaa olla?

Kun olemme eri mieltä jonkun kanssa, pystymmekö silti näkemään hänet ihmisenä, joka meidän tavoin haluaa olla onnellinen ja vapaa kärsimyksestä?

Myötätunto ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi hyväksyä kaikki.

Se tarkoittaa sitä, ettemme vaikeuksien keskellä kadota omaa ihmisyyttämme.

Mikä on bodhisattva?

Sana bodhisattva on keskeinen käsite mahāyāna-buddhalaisuudessa.

Bodhisattva on olento, joka tavoittelee heräämistä paitsi itseään varten myös kaikkien tuntevien olentojen hyväksi.

Tätä pyrkimystä kutsutaan nimellä bodhicitta — heräämiseen suuntautunut mieli tai sydän.

Bodhisattvan polku yhdistää kaksi ominaisuutta:

Viisauden — todellisuuden näkemisen mahdollisimman selkeästi.

Myötätunnon — tämän ymmärryksen käyttämisen muiden hyväksi.

Mahāyāna-perinteissä bodhisattvan polkua kuvataan harjoituksilla, joita kutsutaan pāramitāiksi, eli täydellisyyksiksi.

Tavallinen luettelo sisältää kuusi:

• Anteliaisuus
• Eettinen toiminta
• Kärsivällisyys
• Sinnikkyys
• Meditaatio
• Viisaus

Nämä ominaisuudet eivät kuulu vain munkeille, nunnille tai poikkeuksellisen edistyneille harjoittajille.

Niitä voidaan harjoittaa jokapäiväisessä elämässä.

Kuusi täydellisyyttä

Anteliaisuus

Anteliaisuus alkaa siitä, että opimme antamaan.

Voimme antaa rahaa tai ruokaa, mutta anteliaisuus on paljon laajempi asia kuin materiaalisten asioiden antaminen.

Voimme antaa aikaamme.

Voimme jakaa tietoa.

Voimme antaa rohkaisua.

Voimme antaa anteeksi.

Voimme antaa toiselle ihmiselle täyden huomiomme.

Joskus jo se, että kuuntelemme toista kärsivällisesti, on anteliaisuuden harjoittamista.

Eettinen toiminta

Myötätunnon tulee näkyä myös teoissamme.

Pyrimme olemaan vahingoittamatta eläviä olentoja.

Pyrimme olemaan ottamatta sitä, mikä ei meille kuulu.

Pyrimme käyttämään puhettamme vastuullisesti.

Opimme tiedostamaan yhä paremmin, miten toimintamme vaikuttaa muihin.

Buddhalainen etiikka ei siis kysy ainoastaan:

”Mitä minä haluan tehdä?”

vaan myös:

”Mitä seurauksia teoillani on?”

Kärsivällisyys

Kärsivällisyys ei tarkoita kaiken passiivista hyväksymistä.

Se tarkoittaa sellaisen sisäisen vakauden kehittämistä, etteivät viha ja turhautuminen välittömästi hallitse meitä.

Joskus emme voi muuttaa vaikeaa tilannetta heti.

Mutta voimme oppia muuttamaan tapaa, jolla kohtaamme sen.

Kärsivällisyys antaa viisaudelle aikaa tulla esiin.

Sinnikkyys

Buddhalainen polku vaatii jatkuvaa harjoitusta.

Ihmisestä ei tule rauhallista yhden meditaatiokerran jälkeen.

Myötätunto ei tule täydelliseksi yhden hyvän teon jälkeen.

Tottumuksemme ovat muodostuneet monien vuosien aikana, joten myös niiden muuttaminen vaatii aikaa.

Jatkamme.

Teemme virheitä.

Opimme.

Ja sitten jatkamme jälleen.

Meditaatio

Meditaatio auttaa meitä tarkastelemaan mieltämme selkeämmin.

Sen sijaan, että seuraisimme välittömästi jokaista ajatusta ja tunnetta, opimme tunnistamaan, mitä meissä tapahtuu.

Opimme tuntemaan oman vihamme, pelkomme, halumme, ystävällisyytemme ja myötätuntomme.

Tietoisen läsnäolon avulla saamme vähitellen enemmän vapautta siihen, miten reagoimme.

Viisaus

Viisaus tarkoittaa selkeämmin näkemistä.

Alamme ymmärtää kaiken muuttuvaisuutta.

Näemme, kuinka voimakkaasti kiinnymme asioihin, jotka jatkuvasti muuttuvat.

Opimme tunnistamaan, kuinka kärsimys voi kasvaa tietämättömyydestä, takertumisesta ja vastenmielisyydestä.

Vähitellen opimme kohtaamaan elämän suuremmalla ymmärryksellä.

Bodhisattvan polku yhdistää siis myötätuntoisen sydämen ja selkeän mielen.

Quan Âm ja bodhisattvan polku

Quan Âm ilmentää tätä polkua erityisen suoralla tavalla.

Kaunista Bodhisattvan patsasta on helppo ihailla.

Vaikeampi kysymys kuuluu:

Pystymmekö harjoittamaan sitä, mitä patsas edustaa?

Jos kumarramme Quan Âmille mutta jätämme apua tarvitsevan ihmisen huomiotta, jotain puuttuu.

Jos pyydämme Quan Âmilta myötätuntoa mutta emme itse suostu antamaan kenellekään anteeksi, jotain puuttuu.

Jos rukoilemme, että meidät kuultaisiin, mutta emme koskaan todella kuuntele muita, jotain puuttuu.

Quan Âmin kuva ei siis kutsu ainoastaan hartauteen.

Se kutsuu muutokseen.

Voimme aluksi pyytää Quan Âmilta apua.

Vähitellen harjoitus pyytää myös meitä itseämme tulemaan hieman enemmän Quan Âmin kaltaisiksi:

• kuuntelemaan tarkemmin,
• tuomitsemaan hitaammin,
• auttamaan silloin kun voimme,
• ja tuottamaan vähemmän kärsimystä muiden elämään.

Tämä on bodhisattvan polun henki.

Koi-lampi

Quan Âm Cácin lähellä sijaitsee luostarin koi-lampi, joka on osa rauhallista puutarhamaisemaa. Liên Tâm on itse kuvannut aluetta kauniiksi zen-puutarhaksi, jossa on koi-lampi.

Vierailijat pysähtyvät usein lammen äärelle vain katselemaan kaloja.

Jo tämä yksinkertainen toiminta voi muuttua meditaatioksi.

Katso yhtä kalaa.

Se liikkuu.

Se katoaa näkyvistä.

Toinen ilmestyy.

Veden pinnalle syntyy renkaita, jotka vähitellen häviävät.

Mitään ei tarvitse saavuttaa.

Muutaman hetken ajan voit vain havainnoida.

Voit myös auttaa meitä muistuttamalla lapsia siitä, ettei kaloja kohti saa heittää mitään.

Miksi koi-kaloja?

On hyvä tehdä yksi tärkeä ero:

Koi-kalat eivät ole yksinomaan buddhalaisia symboleja.

Niiden symboliikka tulee laajemmin itäaasialaisesta kulttuurista, erityisesti vanhasta karppiin liittyvästä perinteestä.

Muinaisen kiinalaisen tarinan mukaan karpit uivat vastavirtaan voimakkaita virtauksia vastaan yrittäen päästä Lohikäärmeportin läpi. Karpin, joka onnistuu siinä, kerrotaan muuttuvan lohikäärmeeksi.

Tämän tarinan vuoksi karpista tuli sinnikkyyden, luonteenlujuuden, pyrkimyksen ja muutoksen symboli.

Tämä symboliikka sopii luonnollisesti buddhalaiseen harjoitusympäristöön.

Koi ei pääse määränpäähänsä käskemällä jokea lopettamaan virtaamisen.

Se jatkaa uimista.

Se mukautuu.

Se kiertää esteitä.

Se jatkaa eteenpäin.

Buddhalainen harjoitus on samankaltaista.

Vaikeuksia tulee.

Häiriötekijöitä tulee.

Joskus meditaatio tuntuu rauhalliselta, joskus mieli on täysin levoton.

Tärkeintä ei ole odottaa polkua, jolla ei olisi lainkaan esteitä.

Tärkeää on jatkaa harjoittamista.

Näin koi voi muistuttaa meitä yhdestä bodhisattvan täydellisyydestä:

sinnikkyydestä.