Pagodi

Vietnamissa pagodi sanalla viitataan usein vietnamilaisiin buddhalaisluostareihin ja temppeleihin. Muualla Itä-Aasiassa pagodiksi kutsutaan luostarin tai temppelin alueella olevaa korkeaa tornitemppeli rakennusta. Pagodien alkuperä tulee Intiasta. Buddhalaisuuden ja pagodien suhdetta selitetään buddhalaisessa kirjallisuudessa, jonka mukaan pagodit rakennettiin alun perin buddhalaisuuden perustajan Sakyamunin jäänteiden säilyttämiseksi.

Vietnamilaiset käyvät säännöllisesti pagodeissa - rukouksia, siunauksia vastaan ​​tai tapahtumien tai festivaalien yhteydessä. Vietnamin pagodit ovat yleensä rakennettu puusta, laatoista ja tiilistä. Pagodin sijainti on lähellä jokia, järviä tai lampia. Muodot voivat vaihdella, mutta yleisimpiä pohjan ja kerroksien muotona on neliö ja monikulmio. Katto on usein hieman pyöristyvä, jonka uskotaan karkottavan ilkeitä henkiä pois. Pagodin  korkeaa huippua kutsutaan nimellä sōrin japanin kielessä. Se muodostuu pystysuorassa sarjassa olevista kiekoista. Sōrin valmistetaan kivestä tai puusta, mutta se ei esiinny kaikissa pagodeissa.

Lien Tam-pagodin huipulla on liekehtivä jalokivi (火炎宝珠), joka on yleensä myös sorin-kiekkopylvään ylimpänä komponenttina. Liekehtivän jalokiven ajatellaan toteuttavan toiveita sekä karkottavan pahaa. Jalokivi on lootuksen päällä ja se sisältää viittauksen Kshitigarbhaan (viet. Địa Tạng Vương), joka tunnetaan lasten  ja kuolleiden lasten sekä abortoitujen sikiöiden suojelijana. Samanlainen toiveet toteuttava jalokivi on itäaasialaisessa buddhalaisuudessa Kshitigarbhan oikeassa kädessä.

Lien Tamin väritykseltään keltainen, kultaisin koristein somistettu 7-kerroksinen pagodi tulee toimimaan mahdollisesti monastikkojen tuhkien säilytyspaikkana tulevaisuudessa. Kiinalaisten ja vietnamilaisten pagodit ovat tyypillisesti 7, 9 ja 13 kerroksisia. On kuvattu, että 7-kerroksisessa pagodissa säilytetään tyypillisesti monastikkojen tuhkia, 9-kerroksisessa valaistuneiden opettajien pyhäinjäännöksiä ja 13-kerroksisessa Buddhan pyhäinjäännöksiä.

Lien Tam-luostarin pagodin alttarilla on Shakyamuni Buddha -patsas, joka sijoitetaan altarin keskelle. Patsaan tunnisteita ovat  lähes kiinni olevat silmät, istuma-asento ja swastika/hakaristimerkki rinnassa.

Shakyamuni oli Sakya-talosta kotoisin olevan kuningas Suddhodanan (Gotama sukunimenään) ja kuningatar Maha Mayan poika. Hän syntyi vuonna 623 eaa. Lumbini Parkissa, aiemmin alue kuului muinaiseen Intiaan, nyt sijaitsee Nepalissa lähellä Himalajan vuoristoa. Hänen perheensä hallitsi Kapilavatthun kaupunkia ja Shakyamuni meni naimisiin prinsessa Yasodharan kanssa ja sai pojan nimeltä Rahula.

Shakyamunia ympäröi rikkaus, ylellisyys, valta ja vahva kiintymys perheeseensä sekä valtaistuimeensa. Hän oli kuitenkin aina huolissaan muiden ihmisten kärsimyksen ratkaisemisesta. Käytyään läpi neljän eri kaupunginosan, jossa hän näki kuoleman, sairauden, ikääntymisen, vapauden,  hän päätti luopua kaikesta, jopa oikeudestaan valtaistuimelle ja löysi tiensä vapautumisen toteuttamiseen.

Vuosia harjoitettuaan erilaisia opetuksia, hän ei vieläkään kokenut itseään vapaaksi. Hän vannoi valan bodhipuun (valaistumisen puun) alla olla menemättä minnekään ennen kuin hän on valaistunut. Hän istui 49 päivän ajan bodhipuun alla ja ymmärsi lopulta henkisen todellisuuden ja hänestä tuli Buddha.